tiistai 2. helmikuuta 2016

Kissankulmassa

Heissan!
Tulin vain huikkaamaan, että puolen vuoden blogihiljaisuus on päättynyt ja mikäli haluat lukea lisää juttuja, niitä löytyy jatkossa täältä Yhtä suurta perhettä

Hyvää alkavaa kevättä!




sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Luopumisia ja kiitos!

Tänä keväänä mielen on vallanut aika lailla yksi sana. Luopuminen. Olen törmännyt siihen monessa eri asiassa. Olo on ollut surullinen ja haikea, mutta myös kiitollinen. Olemme pikku hiljaa valmistautuneet luopumaan täällä olevista ystävistä, Ranskan kodista ja yleensäkin elämästä täällä.

Jäähyväiset ovat heikko kohtani. Olen joutunut niitä elämässäni tekemään niin monta kertaa eri maissa, että mieluiten jättäisin ne kokonaan väliin. Niihin ei totu eivätkä ne vuosien varrella ole tulleet yhtään sen helpommaksi. Päinvastoin. Vanhetessa ne tuntuvat entistäkin ikävämmiltä. Kiertolaiselämän ehdottomasti vaikein paikka.

Jostain syystä lähteminen aiheuttaa usein myös negatiivisia tunteita lähtöpaikkaa kohtaan. Sitä olen usein ihmetellyt. Mieleen tulevat ne lukuisat vaikeudet, ongelmat ja haasteellisimmat hetket, mitä kussakin asuinpaikassa on kokenut. Eikä tämä koske vain minua, sillä olen kuullut tästä myös muilta lähtijöiltä. Ehkä kyse on psykologisesta itsesuojelusta, jolloin lähtemisestä tulee itselle helpompaa. En tiedä.

Vaikka meillä on muuttoon aikaa vielä reilut pari kuukautta, henkinen lähteminen on alkanut. Haluamme toki vielä nauttia viimeisistä viikoista, mutta koti ei tunnukaan enää samalta, kun koko perhe ei ole enää täällä. Mieli on puoliksi jo muuttanut ja ehkä sekin helpottaa sitä lopullista lähtemistä. Olemme valmiita. Kaikki tarpeellinen on nähty ja koettu, on aika siirtyä eteenpäin.

Varmasti tämä on vaikuttanut myös siihen, että olen valmis luopumaan Naapurina Provencessa blogista. Lähes neljän vuoden blogitaival on tullut maaliin. Blogin piti alunperin olla matkakertomus, mistä sukulaiset ja ystävät voisivat lukea kuulumisistamme. Samalla siitä jäisi meille päiväkirja, jotta muistaisimme tapahtumat vielä vuosienkin päästä.

Ilokseni Naapurina Provencessa on kiinnostanut myös muita ihmisiä ja olen sen kautta päässyt mukaan blogimaailmaan, missä on upeita ja mielenkiintoisia tarinoita eri maista ja kulttuureista. Erityiskiitos teille kaikille ulkosuomalaisille bloggaajille, sillä tämä harrastus on ainakin minulle ollut henkireikä. Miten huikeita paikkoja maailmassa onkaan!

Ainakin tällä hetkellä bloggaaminen on tässä muodossa osaltani tullut tiensä päähän. Tosin jos vieroitusoireet kasvavat liian suuriksi, voihan se olla, että Kissankulman vaaleansinisessä talossa aukeaa vielä uusi sivu. Jos jotain olen tässä elämässä oppinut, se on Never say never again!

Tuhannet kiitokset teille kaikille Naapurina Provencessa lukijoille, Sipoon Sanomien lukijoille, sukulaisille, ystäville ja kannustajille! Tämä on ollut uskomaton matka kaikin puolin. Ja vielä viimeiseksi, kiitos Provence! Annoit meille enemmän kuin olisimme ikinä osanneet odottaa, tulet aina olemaan osa elämäämme.

Lämmintä ja aurinkoista kesää toivotellen
Tiina

P.S. 
Ruokablogi It' s so food! jatkaa vielä toistaiseksi elämäänsä. Tervetuloa mukaan! 
Instagramista löydät minut nimellä @tiina bergman

Blogin ensimmäinen kansikuva ja yksi ensimmäisistä kuvistani Aix en Provencessa <3.