maanantai 20. huhtikuuta 2015

Naisten kesken

Meidän perhe on viime aikoina ollut ihan hajalla. Siis sillä tavalla hajalla, että olemme kaikki viettäneet aikaa vähän eri paikoissa. Onneksi tilanne korjaantuu taas loppuviikosta, kun miehet kotiutuvat reissultaan. Onhan se tietysti kiva, että välillä jokainen saa vetää vähän happea, mutta ainakin minulle siihen riittää päivä tai pari. Sen jälkeen on jo kova ikävä. Ja tekstareista päätellen ikävä on tainnut olla myös perheen miehillä.

Mademoiselle ei onneksi ollut poissa kovin kauan, mutta riittävän kauan, jotta ehdin viettää lauantai-iltaa ihanien naisten seurassa. Kokoonnuimme Marseilleen ystävämme Riian kotiin, missä juhlistimme hänen yrityksensä PERL B:n uutta kesämallistoa sekä tutustuimme PERL B:n viehättävään show roomiin.

Ilta alkoi tutustumisella uusiin kasvoihin, sillä meitä kokoontui takapihalle hyvin monikulttuurinen joukko. Aperoiden kera keskustelimme monista mielenkiintoisista jutuista ja ihastelimme tietysti Riian suunnittelemia tuotteita. Aika moni poistui show roomista kassin kera, sillä ystävämyynti houkutteli ostoksille.

Niin kuin etukäteen arvelimme, aperot pitkittyivät puoleen yöhön, sillä mikäpä on hauskempaa kuin jutella ja nauraa ihan vaan naisten kesken. Naposteltavaa ja kuohujuomaa riitti koko illaksi ja lopuksi herkuttelimme vielä ranskalaisilla leivoksilla, sillä yksi vieraista oli koukannut illanviettoon patisserien kautta.

Pitää kyllä sanoa, että tällaisista tapaamisista saa iloa ja voimaa aika pitkäksi aikaa. Keskustelin parinkin naisen kanssa expat elämästä ja oli helpottavaa kuulla miten samanlaisia kokemuksia oli ollut myös muilla, kansallisuudesta riippumatta. Nauroimme hauskoille sattumuksille ja vertasimme kokemuksia eri maissa asumisesta.

Marseillen tummuvassa yössä sytytimme pihalle kynttilöitä ja edes viilenevä ilta ei ajanut meitä sisätiloihin. Tuntui, että tästä kesä pikku hiljaa alkaa ja ihmiset heräävät täälläkin taas iloisempaan elämään. Päälle laitetaan lyhempiä hameita ja talvinen musta antaa tilaa kirkkaille ja puhtaille Välimerellisille väreille. Mistä tulikin mieleen, että ensi viikolla pitää lähteä uusien sandaalien metsästykseen.

Kiitos Riia ja kiitos PERL B HELSINKI - MARSEILLE, ilta oli superkiva!

P.S. Toistaiseksi PERL B:n tuotteita ei ole myynnissä Suomessa, mutta mikäli olet kiinnostunut jälleenmyynnistä, ole rohkeasti yhteydessä Riiaan, sähköposti riia@perl-b.com











tiistai 14. huhtikuuta 2015

Paavin viiniä

Kun aikoinaan tapasimme monsieurin kanssa ja sain kutsun illalliselle hänen poikamiesboxiinsa, kyselin voisinko tuoda tullessani vaikka viiniä. Siinä vaiheessa en vielä tiennyt olevani tekemisissä viinin ystävän kanssa, mutta Alkossa asia alkoi käydä aika selväksi. 

Monsieur nimesi pyynnöstäni erään punaviinin, jonka nimi oli Châteauneuf-du-Pape ja viini ei suinkaan ollut Alkon valikoiman halvimmasta päästä. Hampaita kiristellen ostin kalliin pullon, mutta hyvä niin, sillä ilta oli onnistunut ja tässä sitä ollaan, saman katon alla edelleen.

Olen toivoton muistamaan viinien nimiä, mutta tämän viinin nimen olen muistanut ensimmäisestä kohtaamisestamme lähtien. Jotain kohtaloa tässä kai on, sillä Châteauneuf-du-Papen viinikylä sijaitsee kotoamme vain reilun tunnin ajomatkan päässä ja sinne suuntasimme hiljattain pääsiäismaanantaina.

Jos Ranska on viinimaa, Châteauneuf-du-Pape on todellinen viinikylä. Pienen kylän keskusta on täynnä viinikellareita, viinikauppoja ja pieniä pittoreskeja ravintoloita. Paikka on kesällä varmasti aivan täynnä turisteja, mutta näin kevään korvalla saimme kävellä kylän kujilla aivan rauhassa ja lounaspaikkojakin oli hyvin tarjolla. Kaikkialla kylän ympärillä levisivät valtavat viiniviljelmät ja osuipa silmään myös viehättävä pieni linnakin.

Châteauneuf-du-Papen viinialue on Rhônen laakson arvostetuin ja turistimaineesta huolimatta sen viinit ovat todella erinomaisia. Yksi ilonaiheitamme Provencessa onkin ollut juuri Châteauneuf-du-Papen viinien hintataso, joka on huomattavasti alhaisempi kuin esimerkiksi Suomessa. Valikoimaa on isossa hypermarketissa enemmän kuin tarpeeksi, ainakin tällaisille semi-viiniharrastajille. Olemme myös oppineet kokeilemaan muita Châteauneuf-du-Papen lähialueiden viinejä, jotka ovat laadultaan ihan yhtä hyviä.

On varmaan turha kertoa, että ilman viiniostoksia emme kylästä poistuneet. Viininmaistelun lomassa saimme erinomaisen tietoiskun paikallisista viineistä, koska satuimme sillä hetkellä olemaan viinikellarin ainoat asiakkaat. Sorruimme jopa Languedocin valkoviiniin, vaikka emme varsinaisesti valkoviinin ystäviä olekaan.

Samalla reissulla poikkesimme myös Orangen kaupungissa, joka on tunnettu roomalaisesta arkkitehtuuristaan. Kävimme ihailemassa Euroopan parhaiten säilynyttä roomalaista teatteria, jossa järjestetään erilaisia konsertteja vielä tänäkin päivänä. Kaupungista löytyy myös hieno riemukaari sekä mielenkiintoinen museo. Orange olisi itse asiassa ollut ihan omankin reissun arvoinen, mutta ehkä palaamme sinne vielä toisen kerran paremmalla ajalla.

Viime aikoina olemme tehneet monta mielenkiintoista retkeä ja mikä parasta, ne kaikki ovat suuntautuneet suht lähelle. Provence jaksaa edelleen näyttää meille uusia mielenkiintoisia paikkoja ja välillä tuntuu siltä, kuin maakunta olisi ehtymätön elämyksien aitta. Jos vielä mietit mihin suunnata kesälomalla, voin lämpimästi suositella autoilua Provencessa. Aika ei varmasti tule pitkäksi ja mikä parasta, aurinko porottaa takuuvarmasti ainakin kesä-, heinä- ja elokuussa.